Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Ranskan talouden näkymät alkuvuonna 2018: Kasvua, optimismia ja ulkomaisten yritysten houkuttelua - Suomen suurlähetystö, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pariisi

Ambassade de Finlande
Place de Finlande 75007 Paris, France
Puh. +33-(0)1-44 18 19 20
S-posti: sanomat.par@formin.fi
Français | Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 29.1.2018

Ranskan talouden näkymät alkuvuonna 2018: kasvua, optimismia ja ulkomaisten yritysten houkuttelua

Ranskan talouden kasvusuunta on vakaa. Vuonna 2017 BKT kasvoi 1,9 prosenttia, korkein taso sitten vuoden 2011. Kasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuosina. Myös muut talouden indikaattorit ovat myönteisiä. Yleinen usko talouskehitykseen on vahvistunut presidentti Macronin myötä sekä uudistusten että yleisesti yritysystävällisemmän politiikan kautta. Valtiontalouden haasteita ovat edelleen suuret julkiset menot ja niistä johtuvat julkisen talouden alijäämä ja korkea julkinen velka.

Suotuisan talouskehityksen myötä Ranska on viime aikoina aktiivisesti houkutellut ulkomaisia yrityksiä maahan ja näkyviä investointeja onkin tehty. Ranskalaisten yritysten kilpailukyky sen sijaan on edelleen kilpailijamaita heikompi.

Macron-efekti heijastuu talouden myönteisenä kierteenä

Vuoden 2018 alussa kaikki taloudelliset askelmerkit asettuvat Ranskan kannalta positiiviseen asentoon, jatkona vuoden 2017 hyvälle kehitykselle. Vauhtia antavat paitsi suotuisa kansainvälinen taloustilanne ja erityisesti euroalueen vahva kehitys, myös presidentti Emmanuel Macronin ensimmäiset 8 kuukautta vallan kahvassa. Macronin hallitus on ensimmäisten kuukausiensa aikana toimeenpannut useita talouteen myönteisesti vaikuttavia uudistuksia. Hallitus on myös tarttunut hankaliin kysymyksiin ja vienyt niitä läpi vastalauseista huolimatta. Talousnäkökulmasta katsottuna hallituksen toimet ovat olleet uskottavia ja antavat näin luottamusta myös tulevaisuuteen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron yleisön keskellä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron yleisön keskellä. Kuva Nicola Lindertz

Keskeisiä talouden kannalta ovat olleet työlainsäädännön uudistus sekä verouudistukset. Työlainsäädännön uudistukset ovat lisänneet joustavuutta, yksinkertaistaneet toimintoja ja luoneet järjestelmään parempaa ennakoitavuutta. Verojen osalta merkittävää on yritysverotuksen kevennys, jonka myötä yritysvero laskee asteittain 25 % tasolle vuoteen 2022 mennessä. Myös omaisuusveron poistaminen lähes kokonaan vuoden 2018 alusta on hallitukselta selkeä yrityksille suunnattu signaali, jolla pyritään suuntaamaan pääomia investointeihin.

BKT:n kasvu korkeimmillaan sitten vuoden 2011

Kolmen heikon vuoden jälkeen Ranskan talous on nyt selkeästi kasvun tiellä. Ranskan tilastokeskuksen alustavien lukujen mukaan vuonna 2017 talouskasvu ylsi 1,9 %:iin, selkeästi yli vuoden 2016 tason (1,1 %) ja kasvu onkin nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2011. Vuodelle 2018 keskuspankki ennakoi trendin jatkumista 1,7 % tasolla ja seuraaville vuosille 1,8 % ja 1,6 %. Kasvua ylläpitävät etenkin sekä yritysten että kotitalouksien investoinnit.

Työttömyys laskee ja inflaatio on aisoissa

Työttömyys painui vuonna 2017 alle 10 % tason, olleen loppuvuodesta 9,7 %. Uusia työpaikkoja on syntynyt etenkin yksityisellä palvelualalla. Myönteisenä tekijänä nähdään myös se, että teollisuuden työpaikat lisääntyivät hienoisesti vuonna 2017. Ranskan keskuspankki ennakoi työttömyyden edelleen laskevan lähivuosina, laskien alle 9 % vuonna 2020.

Inflaatio oli vuonna 2017 keskuspankin mukaan 1,2 %. Hintojen nousua oli käytännössä lähinnä vain energian, tupakan ja tuoretuotteiden osalta. Matalan inflaation tason odotetaan jatkuvan lähivuosina, vuoden 2018 ennusteen ollessa 1,4 % ja vuoden 2019 1,2 %. Näissä ennusteissa ovat mukana myös ennakoitu, kevyehkö palkkojen nousu kuluvana vuonna.

Yritysten tunnelmat korkealla ja pörssikin korkeimmillaan kymmeneen vuoteen

Loppuvuodesta 2017 ranskalaisten yritysjohtajien tunnelmat olivat korkeimmillaan kymmeneen vuoteen Ranskan tilastokeskuksen selvityksen mukaan. Johtajien arvioiden mukaan presidentti Macronin uudistustavoitteet ja lähestymistapa ovat yrityksille myönteisiä, ja katsotaan, että Macron on tarttunut yrityksille keskeisiin asioihin tarmokkaasti ja tuloksellisesti.

Myös pörssissä menee hyvin. Pariisin pörssin keskeinen CAC40-indeksi on noussut kolme vuotta peräkkäin ja saavuttanut nyt talouskriisiä edeltäneen tason. Vahvan kehityksen odotetaan jatkuvan vuonna 2018 maailmantalouden myönteisten ennusteiden ja edelleen alhaisen korkotason tukemana.

Kuluttajien ostovoima nousussa – tai ei?

Myönteiseen kierteeseen odotetaan myös vaikuttavan vuonna 2018 voimaan tulevat, ostovoiman lisäämiseen tähtäävät uudistukset. Ensinnäkin kaikkien palkansaajien nettopalkka nousee sosiaaliturva- ja eläkemaksujen laskun myötä. Voimaan tulee myös 5,5 miljardin euron edestä kotitalouksia koskevia veroalennuksia, joiden nettovaikutus on lähes 2 miljardia euroa vuonna 2018. Lisäksi asunnonomistajia, vuokralaisia ja vastikkeetta asuntoa hallitsevia henkilöitä koskeva asumisvero laskee enemmistön kohdalla 30 %. Tupakkatuotteiden ja hiilienergian verotus sen sijaan kiristyy terveys- ja ympäristösyistä, mutta nämä veronkorotukset eivät ole yhtä suuria kuin toteutettavat veroalennukset. Useita pienituloisille työntekijöille, perheille, vammaisille ja ikäihmisille suunnattuja tulonsiirtoja myös korotetaan.

Eräiden analyysien mukaan ostovoima ei kuitenkaan heti vahvistuisi ajoitussyistä johtuen. Esim. bensiinin ja tupakan hinnat nousivat heti alkuvuodesta 2018, kun taas veronkevennykset tulevat voimaan vasta loppuvuodesta. Tämä johtaisi siihen, että ostovoima itse asiassa heikkenisi alkuvuonna ja kasvua tulisi vasta vuoden loppuun mennessä, jolloin kokonaisvaikutus olisi neutraali. Vasta vuonna 2019 ostovoima todella nousisi (ennuste 0,5 %, yhteensä 6,6 miljardia euroa).

Valtion budjettihaasteita auttaa odotettua suurempi verokertymä

Vuonna 2017 valtion saama verokertymä oli 4 miljardia euroa odotettua suurempi. Tämän myötä myös valtiontalouden alijäämä väheni 1,3 miljardilla eurolla verrattuna vuoteen 2016 saavuttaen alimman tasonsa sitten vuoden 2008. Suurempi verokertymä tuli etenkin yritysveroista ja arvonlisäverosta. Tämä tarkoittaa, että Ranska pysyy EU:n asettamissa 3 % julkisen talouden alijäämän puitteissa, mikä vähentää hallitukseen kohdistuvaa painetta tämän suhteen. Valtiontalouden tarkastuselin (Cour des comptes) varoittaa kuitenkin edelleen budjettialijäämästä, ja korostaa, että jotta alijäämä saadaan kestävästi alle 3 % tason, on toteutettava määrätietoisesti rakenteellisia uudistuksia julkisten menojen supistamiseksi.

Julkinen velka on Ranskassa edelleen hyvin korkea, 99,2 % BKT:sta. Pankkiarvioiden mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä ole Ranskan tapauksessa ongelma, mikäli vain BKT ja kilpailukyky samaan aikaan kasvavat, investointeja tulee lisää ja kotimainen kulutus/palkat ja ostovoima kasvavat, ja mikäli koronnousu on maltillista.

Eläkkeet, työttömyyskorvausjärjestelmä ja osaamisen vahvistaminen seuraavat haasteet

Ranskan tarvitsemista rakenneuudistuksista kokonaisvaltaista eläkejärjestelmän uudistusta pidetään keskeisenä. Hallitus aloittaa vuonna 2019 eri eläkejärjestelmien yhteen sulauttamisen, mutta perusteellisempi uudistus on tarpeen ja sen työstäminen vaatii 5–10 vuotta.

Myös työttömyysturvajärjestelmää aiotaan uudistaa, sisältäen keppi ja porkkana -elementtejä. Tavoitteena tulisi olla, että työtön työnhakija joko työllistyy tai kouluttautuu uuteen ammattiin. Näiden suurten uudistusten taloudelliset vaikutukset ovat vielä epäselviä. Lyhyellä tähtäyksellä tarkoitus on kuitenkin ollut antaa ennemminkin liikkuvuutta ja joustavuutta työmarkkinoille kuin tuottaa puhtaasti säästöjä. Lisäksi halutaan panostaa osaamisen vahvistamiseen uudistamalla mm. ylioppilaskirjoituksia, korkeakoulujen sisäänpääsyperiaatteita sekä oppisopimusjärjestelmää.

Kansainvälisiä investointeja houkutellaan ja halutaan valvoa

Hyvä taloustilanne yhdistettynä Brexit-tilanteeseen on luonut myös uutta kiinnostusta Ranskaa kohtaan ulkomaisten investoijien parissa. Tutkimusten mukaan ulkomaisten yritysten luottamus Ranskan liiketoimintaympäristöön on noussut vuodessa 35 %:sta 60 %:iin, ja tätä pyritään hallituksen toimesta edelleen vahvistamaan. Presidentti Macron kutsui näyttävästi 140 ulkomaisten yritysten johtajaa Versaillesin linnassa 22.1.2018 pidettyyn tapaamiseen teemalla "Choose France".

Tapaamisen yhteydessä ilmoitettiin yli 3,5 miljardin euron investoinneista erityisesti autoalalla sekä teknologiasektorilla. Tässä yhteydessä hallitus ilmoitti myös ulkomaisten johtajien houkuttelemiseen suunnatuista toimenpiteistä, kuten eläkemaksujen kevennyksistä ja kansainvälisten koulupaikkojen lisäämisestä Pariisin alueella. Tämä teema toistui myös Macronin puheessa Davosin talousfoorumissa.

Samalla Ranska pyrkii kuitenkin vahvistamaan strategisiksi katsottujen ulkomaisten yritysostojen valvontaa. Talousministeri Le Maire on esittänyt, että myös digitaali- ja tekoälyalat lukeutuisivat sektoreihin, joilla ulkomaiset yritysostot edellyttävät viranomaisten lupaa. Nykylainsäädännössä näitä, strategisiksi katsottuja aloja ovat puolustus, televiestintä, kansanterveys, liikenne ja energia. Digialalla esitystä on kritisoitu startup-yhtiöiden rahoituksen esteenä, ja on peräänkuulutettu tehostettua lupaprosessia selkeillä kriteereillä ja määräajoilla.

Startupit porhaltavat, mutta yritysten kansainvälinen kilpailukyky edelleen kysymysmerkkinä

Ranskalainen startup-kenttä on ollut viime vuosina hyvin dynaaminen. Vuosina 2015–2017 ranskalaiset startupit ovat saaneet yli 2 miljardin sijoitukset vuosittain, ja vuonna 2017 Ranska nousi Euroopan johtoon VC-rahoituksen määrässä, ennen Iso-Britanniaa ja Saksaa. Las Vegasin CES2018:ssa Ranskalla oli toiseksi suurin määrä startupeja osastollaan Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen.

Ranskalaisten yritysten yleinen kansainvälinen kilpailukyky ei kuitenkaan ole uudistuksista huolimatta vielä merkittävästi vahvistunut. Ranskalaisten tuotteiden markkinaosuus sekä maailmanmarkkinoilla että sisämarkkinoilla on laskussa. Tutkimusinstituuttien mukaan syynä ovat korkeat tuotantokustannukset ja vääränlainen hinta-laatusuhde. Poikkeuksen tästä muodostavat autoteollisuus, lentoteollisuus ja luksusala, jotka jatkavat vahvoina myös maailmanmarkkinoilla.

Nicola Lindertz
Ministerineuvos, Team Finland -koordinaattori

Kirsi Vanamo-Santacruz
Ministeri

Tulosta

Päivitetty 2.2.2018


© Suomen suurlähetystö, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot